Treenaatko hyvällä tuntumalla? Se ei vielä riitä!

sis. mainoslinkkejä

pumppailu

Viime viikolla oli puhetta lihasten aktivoimisen harjoittelusta, joka voi edistää erityisesti kehonmuokkaajan treenejä. Treeni voi todella mennä aika harakoille, vaikka tanko taipuisi painoista ja prässi nitisisi liitoksistaan. Aiheeseen voi törmätä useissa eri yhteyksissä ja miksipäs ei – kunnollinen tuntuma treeneissä on tärkeää.

On kuitenkin hyvä muistaa, että parhaallakaan lihastuntumalla ei tapahdu kehitystä, jos käytettävät vastukset pysyvät jatkuvasti liian kevyinä. Joskus kovaa treenituntumaa etsiessä voi puolivahingossa ajautua liiaksi ns. tuntumapumppailun pauloihin, jolloin pieni kurssikorjaus on paikallaan. Ihan pieniäkin painoja hinkkaamalla saa toki aikaiseksi valtavat poltteet, mutta tuntumalla tekeminen ja kokonaisvaltainen tehokas treeni ei rajoitu vain eristävään pikkupumppailuun tai kevyillä painoilla hetkutteluun. 

Hyvällä tuntumalla voi nimittäin eristävien pienten liikkeiden lisäksi myös treenata hyvinkin raskailla vastuksilla ja tehden kokonaisvaltaisia perusliikkeitä. Tässä kohtaa olennaista on juuri suoritustekniikoiden ja treenitavan hiominen harrastusta parhaiten palvelevaksi. Kehonmuokkaajan suoritustavat ovat raskaita ja lihaksistoa mahdollisimman tehokkaasti aktivoivia sekä kuormittavia. Tämä tarkoittaa mm. liikkeiden suorittamista ”raskaimman kautta” hyödyntämättä liiaksi elastista energiaa ja huolehtimalla riittävän pitkästä lihaksen työskentelyajasta kiinnittämällä huomiota sarjojen ja toistojen suoritustempoon. Kehonmuokkaaja liikuttaa siis rautaa rasittaakseen mahdollisimman paljon lihaksia, ei liikuttaakseen mahdollisimman paljon rautaa – siitäkin huolimatta, että treeneissä liikkuu toisinaan raskaitakin vastuksia.

Toisaalta esimerkiksi voimalajien parissa harrastaville taloudelliset ja mahdollisimman suuret raudat sallivat suoritustavat voivat olla omiaan edistämään matkaa kohti kovempia maksimituloksia, sillä tavoitteena on juuri mahdollisimman suurien rautojen liikuttaminen. Mihinkään lajiin ei kuitenkaan kuulu ylisuurien painojen heiluttaminen vaarallisesti tekniikan kustannuksella, vaikka sellaistakin toimintaa saattaa saliympäristössä joutua toisinaan todistamaan. pohkeita

Siinä missä lihasaktivaatiota voi ja kannattaa harjoitella omilla harjoituksillaan, on treeneistä siitä huolimatta tultava kunnolla mekaanista ärsykettä. Tämä puolestaan edellyttää riittävän raskasta vastusta treeneissä. Esimerkiksi olkapäät saa tarvittaessa aivan tulille vaikka vain kattolamppua vaihtamalla, mutta kovasta tuntumasta huolimatta kovin optimaalisesta lihaskasvuun tähtäävästä menetelmästä ei vielä ole kyse.

Volyymi (toistot*sarjat*liikuteltava kilomäärä) ja sen nousujohteinen kasvattaminen on yksi tärkeimmistä kehitykseen johtavista seikoista, mutta se ei yksinään vielä riitä. Periaatteessahan vaikka pientä puolen kilon käsipainoa päivät pitkät veivaamalla saisi lähes loputtomat volyymit aikaiseksi, mutta muhkeat lihakset jäävät tuolla menetelmällä haaveiden tasolle. Raskaisiin sarjavastuksiin yhdistettynä muskelit vastaavat toisaalta jo huomattavasti paremmin volyymivoittoiseen treeniin. Raskaat salisuoritukset hyvällä lihastuntumalla ja sopivalla volyymilla pelaavat erinomaisesti yhteen mahdollisimman tehokasta kehitystä tavoitellessa.

prassia-fila
Fila-trikoot / Fila-toppi

Eli ei niin isoja painoja, että ei enää itsekään tiedä mitä lihaksia liikkeessä olisi tarkoitus harjoittaa, mutta toisaalta lihaskuntotreenit on tuntumasta tinkimättä hyvä rakentaa kuormittavan rasituksen varaan. Lisäksi voi sitten myös eristellä ja puristella – tuntumapumppailullakin on toki paikkansa. (Lue myös: Mikä on paras liikejärjestys ja miksi?)

Kultainen keskitie on tässä kohtaa poikaa.  Yhdistämällä raskaat treenit ja hyvän tuntuman pitkäjänteiseen sekä nousujohteiseen pakertamiseen, voi hyvillä mielin varautua myös näkyviin tuloksiin!

Edellisessä postauksessa: Minkälaiset kengät kuvaavat persoonaasi?

Ida Jemina

13 vastausta artikkeliin “Treenaatko hyvällä tuntumalla? Se ei vielä riitä!”

  1. Hyvä postaus jälleen 🙂 Sellainen kysymys, että käytkö ollenkaan/kuinka usein hieronnassa? Toki putkirullaus ja venyttely on myös tärkeää 🙂 Itse olen käynyt hierojalla puolisen vuotta noin 5 viikon välein, ja siihen päälle paremmat venyttelyt ja rullaukset niin jopas on reenit kulkenut paremmin ja tuntuman saaminen ollut helpompaa 🙂

    • Moikka Emilia! Ihan liian harvoin tulee käytyä hieronnassa! Se on ihan totta, että kunnollisten urheiluhierontasessarien jälkeen on huomattavasti vetreämpi meininki 🙂

  2. Edellisellä kommentoijalla tuli mieleen samanlaisia kysymyksiä kuin minullakin 😀

    Eli koska treenaat suht kovaa, kiinnostaisi kovasti miten huollat kehoasi. Itseäni tanssijana tämä kiinnostaa, koska koen välillä hankalaksi yhdistää tanssi- ja saliharrastuksen. Tanssijana tarvitsen liikkuvuutta, ja salitreeni tuntuu aina jumittavan, eli venyttelystä ja liikkuvuusharjoitteista saadut hyödyt tuntuvat kumoutuvan seuraavalla salitreenillä, eli tilanne on plus miinus nolla. Kuitenkin voima ja hyvä lihaskunto toisaalta taas on hyödyksi tanssissa!
    Käytkö usein hierojalla? Entä fysioterapiassa, esim. oletko käynyt lihaskalvokäsittelyissä? Kuinka usein putkirullailet kotona? Kuinka usein venyttelet, ja millaisia venytyksiä suosit (staattisia, dynaamisia…)?
    Itselläni on kaikki nämä kehonhuoltokeinot käytössä, mutta siltikin koen olevani jatkuvasti enemmän tai vähemmän jumissa :/ Tulisiko sinulle jotain ajatuksia mistä se voisi kiikastaa?

    • Moikka! Hieronnassa tosiaan tulee käytyä liian harvoin, siitä voi olla suurta apua varsinkin kuvailemassasi tilanteessa. Putkirullailua harrastan kyllä harva se päivä, kuten myös venyttelyjä (sekä staattisia että dynaamisia). Venyttelyjä tulee myös dynaamisesti ennen jokaista treeniä lämmittelyjen yhteydessä. Lisäksi kovimpia lihaskipuja lievennän mm. kylmä-kuuma-suihkuilla – josta löytyy itseasiassa eräs aiemmin rustaamani postauskin – tsekkaa täältä ja kokeile ihmeessä.

  3. Tämä onkin yksi niistä harvoista ”ongelmista” joita itsellä EI ole 😀 Painot on aina sitä luokkaa, että huhhuh ku pakko saada tehdä täysillä! Treenaajia on erilaisia mutta itse kuulun tähän täysillä vetäjien ryhmään enkä sano että se olisi aina paras tapa 😀

    • No mutta ei tule ainakaan päästettyä itseään liian helpolla 😀 se on aina hyvä!

  4. Täyttä asiaa taas kuten aina 😀 osaatko muuten tälleen nopsasti vastata että millä ojentajaliikkeellä saisin keskitettyä treenin enemmän tuohon sivuojentajaan? Mulla on nimittäin melkonen pahkura tossa kyynerpään puolella tuolla takana, mutta kaipaisin enemmän muotoa tohon sivulle. Sama homma hauiksessa, tuntuu että se katoaa turhan paljon tonne kainalon puolelle. Tosin mulla on hieman sirottavat lapaluut että oletan että osa (ellei kaikki) tuosta hauis ongelmasta liittyy siihen että mulla on olkapäät työntynyt eteen eikä ole nätisti tuolla sivuilla missä niiden kuuluis.

  5. Moikka! 🙂 Mainitsit joskus 1-2 viikon välidieetistä plussakaudella, niin olisitko halukas kertomaan tarkemmin miten se toteutetaan? Esimerkiksi kun sanoit, että noin pienessä ajassa voi tiputtaa kaloreita jopa enemmän kuin 500, niin miten treeni- ja lepopäivät eroavat tässä välidietissä? 🙂
    Entä kun sen kahden viikon jälkeen jatkat taas plussalla, niin jatkatko heti about samoilla kaloreilla kuin ennen välidiettiä?
    Olisi myös kiva kuulla millaista treeniä tällaisella jaksolla kannattaa suosia ja kuinka paljon tehdä aerobista vielä päälle vai kannattaako.
    Kiitos hyvästä blogista!!

    • Moikka Camilla! Jep välillä voi hieman siistiä kuntoa tuollaisilla lyhyillä kalorivajejaksoilla. Tuollaisessa ajassa aineenvaihdunta ei vielä sopeudu alhaiseen energiamäärään eikä lihaskatoa pahemmin kerkeä tapahtumaan suuremmillakaan vajeilla. Lisäbonuksena on toki myös pieni buusti ravinteiden vastaanottamisen herkistymiseen tuon jakson ansiosta. Itse treenaan näillä jaksoilla aika normaalisti, kun jo pelkkä kaloreiden tipautus laittaa rasvat kihisemään 🙂

  6. Moikka! Kiinnostava, hyvä postaus! 🙂 minulla on ollut vähän pidempi tauko etten ole käynyt salilla, mutta teen 6-10kg painoilla kotona ja nuokin pystyy vielä yhdistämään 16kg joissakin reeneissä. Monipuolisesti treenaillen ja hyvin syöden. Onko siis niin etten tällä kotitreenillä tule näkemään esim jalkojen lihaksia vaikka kovan hienkin sais päälle ja korkean sykkeen?

  7. Moikka! Kiva, että pidit 🙂 Kyllä pienemmilläkin lisävastuksilla tehtävillä treeneillä voi saada kehitystä aikaiseksi, kunhan valitsee suoritettavat liikkeet huolellisesti. Esimerkiksi yhdellä jalalla suoritettavat liikkeet saattavat olla jo kehonpainolla tai pienellä lisävastuksella ihan kunnollisia suorituksia. Raskas vastus on siis suhteellinen käsite, sillä esimerkiksi bulgarialaista askelkyykkyä voi suorittaa huomattavasti pienemmillä painoilla, kuin vaikkapa takakyykkyä tangolla. Joillekin riittää tuossa esimerkissä pelkkä kehonpaino, jos toistoja ei yksinkertaisesti jaksa tehdä useampaa lisäpainojen kanssa – homma riippuu siis suuresti myös omasta kuntotasosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta