Salitreeni dieetillä – millaista ja mitä eroa massakauden punttailuun?

Dieetti- ja massakausi eroavat toisistaan melko ratkaisevasti. Ensin mainitulla pyritään saavuttamaan kalorivaje ruokavalion ja liikunnan yhdistelmällä, kun taas jälkimmäisellä tavoitellaan päinvastoin kulutuksen ylittävää energiansaantia. Miksi näin? Siksi, että laihtuakseen on toteutuneen kulutuksen oltava suurempaa, kuin energiansaanti. Toisaalta uuden lihasmassan kehittyminen edellyttää riittävän suurta energiansaantia, joka käytännössä tarkoittaa hieman yli kulutuksen syömistä. Eli nämä kaksi ajanjaksoa poikkeavat siis toisistaan melko paljon tavoitteiden suhteen ja tämä on toki hyvä ottaa huomioon treeneissäkin.

dieettitreeni

Rasvaa kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan polttaa niin vähällä vaivalla, kuin se vain onnistuu. Tällä tarkoitan sitä, ettei suotta tehdä liian äkillisiä peliliikkeitä, joita pahimmassa tapauksessa kadutaan sitten myöhemmin. Pointtina on jättää ässiä hihaan myöhempää käyttöä varten, eikä lyödä saman tien kaikkia pöytään. Esimerkiksi dieetille lähtiessä ei välttämättä tarvitse tehdä oikeastaan paljon muuta, kuin vähentää vain syödyn ruoan määrää. Näin ainakin, jos rakennuskauden aikana ollaan huolellisesti ja pikkuhiljaa kohoteltu annoskokoja mahdollisimman suuriksi antamaan hyvät lähtökohdat kylkien kaventelulle (ts. totuttauduttu suureen määrään energiaa = nostettu kulutustasoa ylös). Ennen dieettiä tapahtuvilla teoilla on toden totta suuri vaikutus siihen, kuinka kivistä tietä kuntoa siistiessä joutuu kulkemaan. Sama ihminen voi nimittäin kuluttaa joko merkittävästi enemmän tai vähemmän samallakin aktiivisuustasolla, riippuen siitä minkälaiseen energiamäärään on ajan mittaan adaptoiduttu. Jos haluat tietää miten onnistut nostamaan annoskokojasi ilman yletöntä lihomista, kurkkaa tämä postaus.

Juuri tuosta edellä mainitusta adaptoitumisesta johtuen dieetille kannattaa lähteä mahdollisimman vähällä vaivalla. Keho sopeutuu merkittävästi nopeammin alati pienenevään energiamäärään, kuin kasvaviin annoskokoihin, ja tätä aineenvaihdunnan hidastumista voi hieman toppuutella pitämällä mahdollisimman suuren ruokamäärän lisäksi liikunnan aiheuttama kulutus vain vaadittavalla tasolla. Itse aloitan yleensä dieetin treenaamalla aikalailla tavallisesti salilla, ilman suurempia ylimääräisiä hötkyilyjä, samalla kuitenkin sapuskaa vähentäen. Ruuvia kiristetään sitten sen mukaan, kun niin on kehityksen jatkumisen edellyttämänä tehtävä.

Kun mietin omia tavoitteitani dieetillä, lähden pohtimaan parasta mahdollista liikuntaa tukemaan niiden saavuttamista. Toiveenani on säilyttää mahdollisimman paljon lihasmassaa ja päästä eroon ylimääräisestä silavasta. Hyvä, eli selvästi paras liikuntamuoto näihin tavoitteisiin on raskas lihaskuntotreeni, joka yhdistettynä runsasproteiiniseen ruokavalioon ehkäisee lihaksiston liiallista palamista energiaksi. Eli salilla jatketaan myös massakauden jälkeenkin, mutta muuttuvatko kuviot itse treenien suhteen?

rintatreenistä

Tässä kohtaa voisin valottaa kuinka toimin omien treenieni suhteen dieetille siirryttäessä. Ne yksinkertaistuvat tietyllä tavalla, siinä missä ennen pitkää punttisalilla puuhastelu myös toisaalta monipuolistuu rasvanpoiston jatkuessa pidempään. Mm. rakennuskaudella aktiivisemmassa käytössä olleet erikoistekniikat jäävät treeneissä enemmän taka-alalle ja tältä osin palataan pitkälti perusteisiin. Miksi? Koska lihaksen kasvattamisen tavoittelu samanaikaisesti laihduttamisen kanssa ei ole mielekästä (paitsi täysin aloittelijalle, selvästi ylipainoiselle tai tiettyjä lääkeaineita hyödyntävälle urheilijalle). Raskasta treeniä tarvitaan kyllä katabolian kurissa pitämiseksi, mutta vähempikin murjominen riittää. Pidemmällä tähtäimellä palautumiskyky heikkenee dieetin edetessä, kun ravinnon määrä vähenee samanaikaisesti liikunnan kautta tapahtuvan kulutuksen kasvun kanssa. Tällöin hermoston tappaminen salin puolella massiivisilla erikoistekniikkapeijaisilla ei välttämättä palvele parhaalla mahdollisella tavalla jaksamista ja dieetin jatkuvuutta. Näiden käyttöä siis vähennän pidemmillä jaksoilla, jolloin aikaa tulee vietettyä kalorivajeen rattoisan kutkuttavissa tunnelmissa.

Treenien luonne muuttuu dieetille siirryttäessä myös pienimpien eristävien hilavitkutusliikkeiden jäädessä vähemmälle. Toki pääpaino kallistuu rakennuskaudellakin suurempien liikkeiden suuntaan, mutta tämä balanssi hilautuu vielä pykälän verran aineenvaihduntaa kiihdyttävämmäksi rasvanpolton alkaessa. On selvää, että useita lihasryhmiä aktivoivilla moninivelliikkeillä saa merkittävästi enemmän kulutusta aikaan verrattuna vaikkapa taljaheilutteluun. Sen vuoksi valitsen dieetille mahdollisimman kokonaisvaltaisia liikkeitä, kuten kyykkyjä, maastavetoja, vetoja ja punnerruksia vapailla painoilla jne. Peruskauraa siis. Dieetillä olisi suotavaa pyrkiä tehokkaaseen treeniin ja mikäli tarvittava kulutus on mahdollista saada aikaiseksi lihaskuntotreenillä, niin aina parempi. Käytännössä tehokkaalla salitreenillä voikin saavuttaa saman kulutuksen, johon esimerkiksi löysä salitreenaaminen (paljon eristäviä liikkeitä, vain vähän ikävältä tuntuvia metabolisia suorituksia) + kohtuullinen määrä tasasykkeistä aerobista liikuntaa johtaa. Jälkimmäiseen kuluu kuitenkin enemmän aikaa ja lihastakin palaa helpommin harakoille.

dieettitreeni

Muutan salitreenejäni dieetin edetessä entistä enemmän kuluttaviksi hyödyntämällä kuntopiirityyppistä treenaamista. Tällä tavalla treeneistä saa myös mielekkäämpiä, joka on osaltaan erittäin tärkeää jaksamisen kannalta. Tätä voi integroida yhtälailla niin salilla suoritettaviin treeneihin kuin ottaa myös lisäksi mukaan perinteisten treenien kaveriksi lisäpainoja tai kehonpainoa hyödyntäen. Tärkeimmät ja muutenkin kovaa kulutusta aiheuttavat perusliikkeet voi vaikkapa pitää tavalliseen tapaan ohjelmassa mukana läpi dieetin, muilta osin treenien muuttuessa entistä vauhdikkaammiksi.

Treeni on siis dieetilläkin monella tapaa progressiivista. Perinteisten progressiomenetelmien lisäksi pelkästään jo treenimäärien mahdollisen lisääntymisen myötä volyymi kasvaa homman edetessä. Vaikka toivo lihaskasvusta kalorivajeella onkin aika laimea, voivat voimatasot toisaalta parhaimmillaan ainakin aluksi jopa kohota, mikäli vastuksia pyrkii kasvattamaan. Pitkässä juoksussa mehut saattavat käydä kuitenkin sen verran vähiin, että tuo kehitys ei välttämättä jää pitkäaikaiseksi iloksi eikä laskusuhdannettakaan aina onnistu välttämään.

Salitreenien ja lihaskuntopiirien sekä näiden kahden hybridien lisäksi mm. HIIT-treenit ovat mainioita sekä aikataloudellisia tapoja lisätä kulutusta siinä kohtaa, kun se on tarpeen. Myös tasasykkeistä aerobista voi hyödyntää kulutusta lisäämään, mikäli se tuntuu mieluisammalta tai jos kuntotaso vaatii kovatehoisten treenien sijaan tasaisempaa menoa. Omissa treeneissäni teen tasasykkeisiä suorituksia lähinnä vain silloin, kun se on palautumisen kannalta paikallaan – muutoin pysyttelen kovatehoisissa vaihtoehdoissa niiden monipuolisuuden, mielekkyyden ja aikataloudellisuuden vuoksi.

treeni dieetillä

Kaiken kaikkiaan tärkeintä on valituista menetelmistä riippumatta rakentaa dieetin treenit riittävän raskaan lihaskuntotreenin varaan, kun tavoitteena on laihduttaminen lihasmassaa säästäen. Kuntosalitreeni sopii tähän tarkoitukseen kuin nappi silmään. Muilta osin on hyvä huomioida omat mieltymyksensä sekä kuntotasonsa kulutukseen tähtääviä liikuntatapoja valittaessa. Palautumisesta huolehtiminen korostuu joka tapauksessa pitkällä yhtäjaksoisella kalorivajeella, jonka vuoksi kehon kuunteleminen nousee dieetillä erityisen tärkeään rooliin. Lisäksi on hyvä muistaa, että rasvan vähentäminen muuttuu joka tapauksessa matkan varrella aineenvaihdunnan sopeutuessa jatkuvasti hankalammaksi, jolloin mahdollisimman monelle oljenkorrelle löytyisi käyttöä. Paukkuja kannattaakin säästellä ja välttää kaiken lyömistä tiskiin heti starttipistoolin paukahtaessa. Kyllä kai maratoonarikin voisi lähteä välittömästi pistelemään kaasu pohjassa niin kauan kunnes jalat tai keuhkot pettävät, mutta lajiin sen enempää perehtymättä voisi kuvitella tuon tapahtuvan ennen maaliviivaa. Dieetti ja salikin ovat tietyssä mielessä vähän niin kuin kestävyyslajeja – viikosta toiseen ahertamista kohti elämänsä kuntoa.

Energistä viikonloppua!

Edellisessä postauksessa totaalinen treenibreikki ja pieni sneak peek! 

Ida Jemina

33 vastausta artikkeliin “Salitreeni dieetillä – millaista ja mitä eroa massakauden punttailuun?”

  1. Moi! Tämä oli lukijalle nautinto; asiantuntevaa, ajankohtaista ja kieliopillisesti täydellistä tekstiä tyrmäävän kauniilla kuvilla höystettynä! Keep up the good work!

    • Voi että! Kiitos kauniista sanoista Jussiseni! 🙂

  2. Mä en kestä tota sun kroppaa!? Kuinka monta vuotta on kestänyt saada tuollainen

    En tajua miksi en itse vaan jatkuvasti jatka, kyllä se kroppa sieltä pikkuhiljaa tulisi! Eihän se kenellekään yhdessä yössä ole tapahtunut!

    • Höpsistä<3 On sitä jo vuosikymmen treenattu välillä kovemmin, välillä löysemmin 🙂 Kyllä se tavoitekunto sieltä tulee ihan varmasti, kun syö hyvin, treenaa järkevästi ja lepää tarpeeksi! Tsemppiä!!

  3. Oi kiitos tästä erittäin kattavasta ja valaisevasta vastauksesta kysymykseeni! Nyt fiksaan kesäkuntosuunnitelmani tämän myötä ja voisin kuvitella saavuttavani tavoitteeni sinun avullasi 🙂

  4. Nämä sun postaukset on kyllä kultaa – paljon hyviä vinkkejä ja faktaa (:

    Itselläni on takana nyt varsin aktiivinen treenivuosi, josta lopputulos rankan työn yhteydessä vedin itseni ihan loppuun loppukesällä/syksyllä. Lääkärissä ravattu outojen oireiden takia (hormonitoiminta sanoi ei, kuukautiset loppu, aloin lihomaan/turvoksissa, koko ajan kipeänä, voimaton olo, sydämen muljahtelu yms.) ja lopputulemana nyt alkuvuodesta päätin laittaa salin tauolle koska mitään elimillistä vikaa ei pitäisi olla. Olen jääräpäisesti jatkanut koko syksyn salilla käyntiä, vaikka olo ollut mikä ollut ja nyt vasta tuli otettua järki käteen. Kuitenkin! Pohdin tässä että miten nyt kannattaisi ruokailut hoitaa (olen lisännyt ainakin ravintorikkaita kasviksia paljon jos saisi kropan pelaamaan) kun entiset 5 krt viikossa raskaat puntteilut muuttuu venyttelyihin&rauhallisiin kävelylenkkeihin ainakin 1kk ajaksi – ilman että menetän kaiken kovalla työllä hankkimat (vähäiset…) lihakset? Tietysti tästä ylimääräisestä läskistäkin haluaisin päästä eroon, mutta sitä kait ei kannata huolehtia vielä. Vasta sitten kun kroppa olisi selvinnyt ylikunnosta.

    • Kiitos! Tosi kiva kuulla, jos postauksista on hyötyä! 🙂

      Kurja kuulla oireistasi! Hyvä kuitenkin, että pyrit saamaan asiaan muutosta, sillä samalla tavalla ei kannata jatkaa jos olo on kurja. Lihasten säästämisessä proteiinin rooli korostuu, joten muista varmistaa sen riittävä saanti. Lisäksi syö muuten monipuolisesti ja tarpeeksi, sillä miinuskaloreilla ei kannata olla mikäli ei pääse treenailemaan. Ylimääräisistä kiloista ei myöskään nyt kannata yhtään murehtia vaan pyrkiä taas saamaan kroppa toimimaan normaalisti. Paljon tsemppiä ja koita nauttia rauhallisemmasta ajanjaksosta!

  5. Onko ”vaarallista” tehdä niin, että jokapäiväinen proteiinin saanti koostuu miltei kokonaan kananmunan valkuaisista? Olen treenannut n. 1,5 vuotta, enkä ole juurikaan lisännyt annoksiini kokoa. Syön päivällisellä 1-2 perunaa, sekä nyrkkini kokoisen annoksen proteiininlähdettä (esim lohta), sekä välipala saattaa olla leipä paistetun kananmunan kera, tai smoothie, johon on lisätty pari kananmunan valkuaista. Olen hieman kujalla näitten energian kulutus laskelmien kanssa, en siis tiedä paljonko kulutan, joten en myöskään tiedä paljonko minun tulisi syödä. Ja hei olen harkinnut lisäravinneproteiinia, onko väliä ostaako sitä vaikka s-marketista, vai pitääkö sen olla jotain laadukkaampaa? Olen siksi ajatellut lisäravinnetta kananmunien lisäksi, koska en meinaa keksiä mistä muista ruoista saisin tarpeeksi protskua, kun maitorahkakaan ei mene alas.
    Vinkkaatko, jos olen ihan väärällä polulla ruokavalioni kannalta?
    Ja hei treenaan siis suurimmaksi osaksi kotona, salilla käyn 2-3 kertaa viikossa.

    • Moikka Rosanna! Siinä missä kananmuna on erinomainen elintarvike, kannattaa ruokavalio pitää monipuolisena – mm. lihat, kalat, maitotuotteet (raejuusto yms.) toimivat myös mainiosti proteiininlähteinä. Tavallisissa ruokakaupoissa on nykyisin usein hyvät valikoimat lisäravinteita, joista voit halutessasi hankkia tarvitsemasi tuotteet vaikka ruokaostosten yhteydessä.

  6. Mitenhän toi laihduttaminen onnistuu, jos keho ei ennen laihduttamistakaan siedä suuria kalorimääriä? Mulla jos kilokalorit ylittää 1400:n niin alkaa kertyä tavaraa lanteille. Sairastan kilpirauhasen vajista, johon olen syönyt toukokuusta tyroksiinia, mutta sopivaa annostusta ei ole vielä löytynyt. Toivottavasti aineenvaihdunta alkais pian toimimaan paremmin. Tuntuisi älyttömältä alkaa vähentämään ruokamääriä, koska ylimääräistä on paljon ja jo nyt ruokamäärät ovat pieniä salitreenin oheen. Ässiä ei siis hihasta löydy yhtäkään :/ Ennen lääkitystä söin 1100 kcal ja paino nousi 1 kg kuussa vauhdilla. Onko sinulla kokemusta vajaatoiminta-asiakkaista? Onko laihduttaminen heillä onnistunut?

    • Moikka tiippa! Tuopa se juuri onkin haasteellinen paikka, jos aineenvaihdunnallinen kapasiteetti ei salli laihduttamista. Kehon rasittaminen liian vähäisellä ravinnolla yhdistettynä terveydellisiin ongelmiin ei tietenkään ole ihanteellista ja ensisijaisesti olisi tärkeintä keskittyä tilanteen mahdollisimman tehokkaaseen normalisoimiseen laihduttamisen sijaan. Minulla on ollut vajaatoiminta-asiakkaita ja vajaatoiminnastakin kärsivä voi onnistua laihduttamaan, mutta onnistuminen on paljon kiinni yksilöllisistä tekijöistä ja toki mm. lääkinnällisellä puolella on siinä myös roolinsa. Toivottavasti löydätte pian terveydenhoitoalan ammattilaisten kanssa sinulle tilanteeseesi sopivat ja tarvittavat keinot kilpparin toiminnan parantamiseen!

  7. Tää sun blogi on kyllä aivan mahtava. Tuskin missään toisessa on näin informatiivista ja perehtynyttä tietoa kuntosaliharjottelusta ja ruokavaliosta, lisäksi sun kuvat motivoi jatkamaan joka päivä ja ottamaan kaiken irti tästä yhdestä kehosta joka meille on annettu. On myös mukavaa, että et näytä suhtautuvat treenamiseen tai elämään liian vakavasti, vaan touhu on järkevällä pohjalla. Olet todellinen esikuva niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Jatka samaan malliin! 🙂

  8. Pakko myöntää, että olet yksi motivaationi muutaman muun urheilijan joukossa. Sun blogista kyllä löytää tarvittavat vastaukset! 😉
    Mulla on pienoinen kysymys hikoilusta. Hiki virtaa kyllä jalkapäivä yhteydessä kuin vesiputous, mutta esimerkiksi taas tänään selkä+hauis treenissä saan aina sarjan päätteeksi hien nousemaan pintaan, mutta melko nopeasti se siitä laantuu. Treenaan mielestäni kovaa siihen nähden, että pyrin tekemään puhtaalla tekniikalla ja tekniikka kärsii, jos nostan painoja (senkin takia teen supersarjoja). Kysymys siis kuuluu, että treenanko kehityksellisesti, vaikka se hiki ei sieltä tuleekaan? Ainakin treenin jälkeen pieni tärinä oli käsissä 😀
    Toivepostauksena ois kiva saada juurikin selkä+hauis treeni, jossa se hiki virtaisi!

    • Moi Juulia ja superia kuulla! Kyllä kehitystä voi saavuttaa, vaikka ihan joka treenissä ei olisikaan paita liimautuneena selkään 🙂 Se on ihan normaalia, että jalkapäivinä hikeä pukkaa kaikista eniten suoritusten (kyykyt, maastavedot, prässit jne.) ollessa selvästi rasittavampia verrattuna useimpiin ylävartaloliikkeisiin. Don’t worry 🙂

  9. Voi tämä postaus oli todella hyödyllinen! Pitää palata kertaamaan tätä muutaman kuukauden päästä kiristelykauden alkaessa.

    Mitä mieltä sä oot aminohappojen (lähinnä BCAA:n) käytöstä? Tilasin sellaista nyt testiin. Onko siitä susta oikeasti hyötyä lihaskasvussa tai käytätkö itse? 🙂

    • Moi Iida! Kiva kuulla, että tästä oli hyötyä! Kyllä käytän itse BCAA:ta varsinkin treenin aikana nautittavan nesteen yhteydessä, jonka ideana on tarjota keholle aminoita käyttöön treenin aiheuttaman katabolian ehkäisemiseksi. Tsemppiä treeneihin! 🙂

  10. Heips! Taas mahtavan asiapitoinen postaus. 🙂 Sellaista jäin miettimään, että kuinka kauan kroppa ylipäätään sietää dieettiä, jos sitä tekee maltilla? Onko 20 viikkoa esim ihan mahdollinen jos rasvanpolttotahti on 300g viikossa? Vai onko mitään merkitystä onko tahti 500g viikossa ja siten 14 viikkoa. Arviolta siis noin 7 kiloa rasvaa olisi tarkoitus haihduttaa, mutta haluaisin myös syödä. 🙂

    • Moikka Nina! Riippuu tosi paljon yksilöstä ja mm. rasvan osuudesta kehonkoostumuksessa. Mitä enemmän rasvaa, sitä nopeammin painoa voi pudottaa katabolian pysyessä aisoissa. On kuitenkin ihan mahdollista tiputella painoa tuohon tahtiin ja useimmille naisille se on ihan sopiva vauhti 🙂

  11. Moi Ida Jemina! Oon jo useamman vuoden seuraillut blogiasi, muttei ole koskaan tullut kommentoitua mitään. Tykkään todella paljon sun kirjoituksista ja hyvistä kuvista treeniliikkeisiin liittyen! Sulla on kyllä upea kroppa ja hyvä tietämys aiheesta. Täältä saa aina hyviä vinkkejä omaan treeniin. 🙂 Itse on tullut käytyä salilla jo melkein 7 vuoden ajan, välillä vähemmän ja välillä vähän enemmän. Haaveena olisi joskus ottaa itseään niskasta kiinni ja ruveta saamaan kroppaa kireempään ja lihaksikkaampaan kuntoon. Täältä saa ainakin roppakaupalla motivaatiota kun sitä tarvitsee! 🙂 Kiitos ihanasta blogista ja toivottavasti jatkat bloggailua vielä tulevaisuudessakin! Ja hyvää uutta vuotta! 🙂

    • Moikka HannaS! Mahtavaa, että oot pysynyt matkassa mukana jo niin pitkään ja tosi kiva kun tulit kommentoimaan! 🙂 Kiitos tuhannesti, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! 🙂 Ihanaa uutta vuotta sullekin ja hikisiä treenejä!<3

  12. Moikka, aivan mahtava postaus, kiitos! 🙂 Jäin kuitenkin vielä miettimään annoskokojen nostamista, koska linkkisi toiseen postaukseen koski annoskokojen nostamista dieetin jälkeen. Vai onko 50-100kcal/vko hyvä nostotahti päivän(?) kaloreihin myös jos on syönyt normaalisti vai voiko ottaa suurempia harppauksia koska ei ole ollut dieetillä? 🙂 Kalorit olleet plussalla/kulutuksen tasolla (n. 2100-2400) kesästä alkaen ja dieetti tarkoitus aloittaa maalis-huhtikuussa. Nyt käyn vain salilla 4krt viikossa ja kunto on melko siisti, mutta toivon että heinä-elokuussa kunto olisi kireämpi.. Mietin siis ehdinkö enää nostamaan annoskokoja ennen dieetin aloittamista ja millä tahdilla 🙂

    • Moi Johanna! Kiitos itsellesi, kiva että pidit! Tuo energiamäärän nostaminen kannattaa suhteuttaa tosielämään ja seurata kehonpainon kehitystä – näin pysyy kartalla siitä millaisella määrällä sapuskaa paino nousee haluttuun tahtiin. Aika rauhallinen se tahti yleensä käytännön tasolla on. Adaptoituminen hidastuu energiamäärien lisääntyessä ja se on myös hyvä huomioida. Rakennuskauden syvimmässä vaiheessa saattaakin kohdata rajan, jolloin annoksia ei enää ole mielekästä kasvattaa – ainakaan kovin usein tai jopa ollenkaan.

  13. Hei!

    Blogissasi on paljon tietoa ja hyvää asiaa, täällä on mukava selailla ja lukea kirjoituksiasi. ☺
    Sinulla saattaisi olla jotain vinkkejä kuinka jalkoja voisi ja kannattaisi treenata kun takakyykky,etukyykky,reiden ojennus ovat pois suljettuja kun alimmassa selkänikamassani todettiin pieni pullistuma. Paranemaan päin ollaan mutta harmittaa kun jalat pienenevät.
    Jos sinulla on vinkkejä, otan ilomielin vastaan

    • Moi Nina! Mahtavaa, että blogin sisältö on ollut mieleistä luettavaa! 🙂 Harmillista kuulla vaivastasi, terveydelliset esteet täysipainoiselle treenille ovat aina ikäviä. Näillä tiedoilla etänä on valitettavasti vaikeaa ottaa sen tarkemmin kantaa. Esim. yhdellä jalalla suoritettavat liikkeet saattavat olla joskus selkäongelmien kanssa painiville avuksi, sillä tällöin verrattain vähäisen vastuksen määrän myötä selkä pääsee hieman vähemmällä. Noudata kuitenkin tapaukseesi perehtyneiden ja sinua hoitaneiden terveydenhoitoalan ammattilaisten antamia ohjeita, mikäli sellaisia olet saanut!

  14. Olen lukenut blogiasi jo jonkun ainaa ja tykkään tosi paljon. Itselläni on uusi elämäntilanne edessä, sillä odotan esikoistani. Olisikin mielenkiintoista lukea asiantuntevaa tekstiä raskaudenajan ravitsemuksesta ja liikunnasta. Luuletko pystyisitkö kirjoittamaan tai osaatko vinkata asiantuntevia bloggaajia? Liikunta eritoten kiinnostaa, kunhan tästä pahoinvoinnista pääsee yli niin jaksaa käydä useamminkin kuin pari kertaa viikkoon. 🙂

    • Mukava kuulla, että olet viihtynyt blogissa! Hurjasti onnea<3 Siinä missä minulla on ollut raskaana olevia asiakkaita ja olen raskausajan treenistä sekä ravitsemuksesta enemmän ja vähemmän perillä, en kuitenkaan koe olevani aiheeseen perehtynyt asiantuntija omakohtaisen kokemuksen puuttuessa. En valitettavasti osaa vinkata tähän ketään, mutta suosittelen etsimään treenin saralla ansioitunutta tietolähdettä, jolla on omakohtaista kokemusta raskausajasta. Onnea odotukseen!

  15. Moikka ja kiitos kivoista postausaiheista 🙂 tulikin hyvään saumaan, kun ekaa kertaa harjoittelen tavoitteellisemmin ja juurikin lihasvoima/lihaskestävyys treenejä vaihdellen. Kuinka kauan pidät itse ns. massakuuria ja diettiviikkoja yllä? Mulla ois ohjelmassa vaihdella näitä 6 viikon välein puolen vuoden projektin ajan. Miltä kuulostaa? Täytyy muuten sanoa että olet luonnonlahjakkuus kameran edessä! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 13
Tykkää jutusta