KOKEMUKSENI PÄTKÄPAASTOSTA – ONKO HOMMASSA MITÄÄN JÄRKEÄ?

Sis. mainoslinkkejä

vaakaprassia-taaskin

Mikä on pätkäpaasto ja miten se toimii? Mitä omia kokemuksia minulla on siitä ja mitä plussia sekä mahdollisia miinuksia tämän kaltaisessa ruokien ajoittamisessa voi olla?

Mitä pätkäpaasto tarkoittaa?

Perus pätkäpaastolla viitataan aterioinnin keskittämiseen tietylle ajanjaksolle, esim. illalle, jolloin muu aika vuorokaudesta ollaan paastossa. On toki olemassa muitakin variaatioita, mutta tämä on yksi yleinen sellainen. Ravintoa tulee siis edelleen pitkässä juoksussa ihan saman verran kuin muulloinkin, ainoastaan syömisen rytmitys muuttuu.

Päivän voi jaotella useilla eri tavoilla eri jaksoihin tai ikkunoihin, jolloin joko syödään tai paastotaan. Paasto voi esimerkiksi alkaa illalla nukkumaanmenoa ennen klo 24 ja päättyä klo 16 seuraavana päivänä. Tällöin vuorokausi on jakaantunut ikään kuin kolmeen jaksoon: ensimmäinen on yönaikainen paasto, toinen on tästä jatkuva hereilläoloajan paasto ja viimeinen on kahdeksan tunnin pituinen syömisikkuna.

Havainnollistamisen nimissä on aika tehdä taidetta:

pätkäpaasto

Omat kokemukseni pätkäpaastosta

Pätkäpaastoilu on ollut joskus lyhyehkön dieetin aikana käytössäni ja siihen liittyy niin hyviä kuin heikkojakin puolia. Paras puoli tämän tyyppisessä ruokailuiden ajoittamisessa on ollut vähäinen näläntunne ja se, etteivät ajatukset ole niin paljoa ruoassa kuin useammin nautittavien pienempien aterioiden myötä tuppaa käymään. Paastotilassa näläntunne ei ylly niin kovaksi ja sitten kun syödään, syödään paljon. Tämä tekee dieetillä olosta tässä mielessä paljon helpompaa.
Toki harvemmin syödessä keittiössä kokkailemistakin tapahtuu yleensä myös vähemmän, joka on joko plussaa tai miinusta riippuen siitä kuinka paljon tykkää laittaa ruokaa.

Myös aikataulujen suhteen pätkäpaastoilu saattaa helpottaa elämää, kun aterioita tulee tavallista harvemmin. Tällöin aamulla ja päivän aikana voi keskittyä muihin asioihin, kuten työjuttuihin ja vasta illalla kauhoa päivän sapuskat naamatauluun.

Mutta onko se optimaalista?

Fysiologiselta ja esim. lihaksen kasvattamisen kantilta pätkäpaastoilu ei tällaisenaan ole optimaalista, mutta optimaalisuus onkin näkökulmariippuvainen juttu – minkä suhteen kukin haluaa optimoida elämäänsä?

Esimerkiksi ammattiurheilun huipulla elämän prioriteetit ovat vahvalla painotuksella oman lajin kilpasuorituksissa ja näin ollen panostetaan niiden kannalta mahdollisimman toimiviin menetelmiin ilman kompromisseja. Se voi vaatia paikoin ekstravaivaa ja useista muista asioista tinkimistä eikä esimerkiksi pätkäpaasto todennäköisesti ole useimmissa tilanteissa järkevin vaihtoehto.

Toisaalta useille ihmisille ei ole ajankohtaista tai mahdollista saati edes tavoiteltavaa panostaa elämässään yhtä suurella painoarvolla vain yhteen asiaan, jolloin myös optimaalisen määritelmä on erinäköinen.

Esimerkiksi työssäkäyvä ja useita harrastuksia aktiivisesti pyörittävä opiskelija on ammattiurheilijaan verraten erilaisen tilanteen äärellä. Täysin sata lasissa sporttailuun panostaminen ei ole välttämättä ykkösprioriteettina, mutta urheilu voi silti olla yhtenä tärkeänä juttuna muiden joukossa. Tällaisessa tilanteessa on hyvä pohtia, mikä itse asiassa on käytännön elämän suuren kokonaiskuvan kannalta optimaalista kyseisen henkilön kohdalla.

Mahdollisimman ”optimaalinen” höyryäminen tuottaa toki itse kullakin tulosta, mutta vain niin kauan kuin homma jatkuu. Parhaat menetelmät ovatkin sillä tavoin aina yksilökohtaisia, että vallitsevaa elämäntyyliä on pystyttävä ylläpitämään ilman loppuun palamista tai innostuksen lässähtämistä. Joskus yhdeltä kantilta katsottuna ”epätäydellinen” voikin olla tilanteesta riippuen toisesta näkökulmasta katsottuna lähempänä ”täydellistä”. Tämä koskee itseasiassa niin treeniä, kuin ravintoakin.

vaakaprassia-taas

Muutama pointti ja vinkki pätkäpaastosta käytännössä:

– Tarkoituksena on rytmittää päivän ruokailut ajoittaen ne valittuun ”syömisikkunaan”. Ruokaa tulee siis yhtä paljon kuin muutoinkin – vain rytmi muuttuu, ei sen kummempaa.

– Dieetillä näläntunne on todennäköisesti vähäisempi kuin pieniä aterioita pitkin päivää syödessä – paaston aikana nälkä ei tunnu yleensä yhtä suurena ja ruoka-aikoina ateriat ovat isokokoisia.

– Pätkäpaasto ei ole lihaksiston kehittymisen kannalta optimaalisin ratkaisu, mutta sillä voi silti saavuttaa kovia tuloksia ja se voi sopia joillekin toimivaksi käytännön vaihtoehdoksi.

– Pätkäpaastossa vuorokauden voi rytmittää useilla eri tavoilla omiin ikkunoihinsa. On myös olemassa muita hieman vastaavanlaisia tapoja rytmittää syömisiä, joissa nautitaan esim. pari pientä protsku-/rasvasettiä päivän aikana ja vasta illalla isommat annokset ruokaa – silloin ei kuitenkaan enää varsinaisesti puhuta pätkäpaastosta.

– Paasto on hyvä päättää ennen lihaskuntotreeniä katabolian turhan kovan kiihtymisen ehkäisemiseksi – tähän sopii nopeana keinona myös esim. EAA- tai heradrinkki, jos treeniaika on heti paastoikkunan jälkeen.

– Itse suosin syömisikkunan päättämistä nukkumaanmenoon, jotta kropassa on kunnolla ravintoa yötä vasten – silloin tapahtuu valtaosa kehittymisestä.

– Päivän viimeisen aterian olisi hyvä olla melko jykevä ja hitaasti imeytyvä, josta aminoita vapautuu vielä pitkälle seuraavaan päivään. Iso ja monipuolinen annos sisältäen esim. kasviksia, mahdollisesti riisiä tai muuta hiilihydraattipitoista, rasvaa (pähkinöitä, avokadoa tms.) ja lihaa toimii mainiosti – toisaalta esim. pelkkä heradrinkki imeytyy turhan nopeasti.

vaakaprassilaite
Kuvat tämän päivän jalkajumppasta. Iloinen, kun näillä  polvilla pystyi tekemään prässiliikettä! Korkeavyötäröiset trikoot täältä / Nike-kengät täältä / Toppi täältä

Kurkkaa edellisestä postauksesta: NÄISTÄ MAISTA BLOGIA LUETAAN ENITEN (NRO 9 AIKA YLLÄRI)

Ida Jemina

4 vastausta artikkeliin “KOKEMUKSENI PÄTKÄPAASTOSTA – ONKO HOMMASSA MITÄÄN JÄRKEÄ?”

  1. Moikka! Hieman aihetta sivuten mitä mieltä olet 5:2 dieetistä lihasten kehittymisen ja kiristelyn kannalta? Jos noudattaa rytmiä
    Ma Paastopäivä 500kcal
    Ti Kova salitreeni ja kunnolla ruokaa
    Ke Lepopäivä ja kunnolla ruokaa
    To Lepopäivä ja kunnolla ruokaa
    Pe Paastopäivä 500kcal
    La Kova salitreeni ja kunnolla ruokaa
    Su Lepopäivä ja kunnolla ruokaa
    Ma Lepopäivä ja kunnolla ruokaa
    Jne.
    Onnistuuko? Onko järkeä? Tavoitteena siis 4-5kgn painon pudottaminen ja pyllyn kasvattaminen 🙂

  2. Moi! Ajattelin kysyä olisiko saisinko sinulta apua ongelmaani. Olen reilusti alipainoinen ja vaikka syön paljon, painoni ei nouse. Haluaisin syödä terveellisesti ja liikkua, mutta miten se onnistuu alipainoisena kun painoa pitäisi saada nostettua? Minua hävettää olla tällainen lauta ja haluaisin todella muutosta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 8
Tykkää jutusta