MIKSI KYTTÄÄT MUN PAINOJA

Sis. mainoslinkkejä

jylhakallio-talviS

Hetkinen, mikäs pumppipamppihiirulainen se tuolla nitkuttaa menemään pelkät vitoset päissä? Jos ei kahta varmistajaa tarvita kyykkyyn, niin on liian pienet painot!

Mitä isommat painot, sen kovempi kaveri. Eikö niin?

Painojen, siis muiden kuin niiden omien suorituspainojen, kyttääminen salilla on lähes kaikille treenaajille tuttu ilmiö ainakin jollain tavalla. Se voi olla vain tunne, että kaikki tai ainakin jotkut seurailevat omaa suoritusta painoja samalla mittaillen. Joskus se on pelkkää kuvitelmaa, mutta ei tietenkään aina – jopa ilmiselvää tuijotusta tai suoraa kommentointiakin saattaa joskus tapahtua.

Toisaalta ilmiö voi olla tuttu sitäkin kautta, että itse tapaa seurailla kanssatreenaajien tekemisiä ja painoja tai on vähintään nähnyt sivusta jonkun muun tekevän niin. Ilmiö ei aina ole kielteinen tai liity oman egon buustaamiseen. On luonnollista kiinnittää huomiota esimerkiksi samassa tilassa tapahtuvaan poikkeuksellisen vaikuttavaan voimasuoritukseen ja parhaassa tapauksessa sellainen voi toimia jopa motivoivana ja inspiroivana tapahtumana. Kokeneemmilta on myös toki ihan normaalia kysellä vaikkapa apuja sopivien treenipainojen valintaan uusissa liikkeissä.

Aina vieressä jumppaavan vastuksien silmäily ei kuitenkaan tapahdu myönteisissä tai valitettavasti edes neutraaleissa merkeissä. Tällainen ilmiö on tietysti saliympäristössä epätoivottu, mutta joskus siitäkin huolimatta todellisuutta.

Muiden treenien seuraamista siis tapahtuu aika yleisesti ja siihen voi liittyä niin positiivisia, ihailevia, neutraaleja, epäkohteliaita, kielteisiä kuin puhtaasti typeriäkin piirteitä. Varsinkin kielteiselle puolelle kallistuvan kyttäämisen kohdalla olisi kuitenkin aiheellista muistaa muutama syy olla vetämättä sen kummempia johtopäätöksiä muista paikallaolijoista pelkkien vastusten pohjalta. Näitä voi myös olla hyvä muistutella itselleen siinä kohtaa jos salille sattuu saapumaan tällainen oman elämänsä pieni kilopoliisi ja jättää asia omaan arvoonsa.

pinkit-trikoot-harmaat-kengat-toinen

  1. Treenitausta vaikuttaa luonnollisesti painojen kokoon. Aloittelijan on normaalia tehdä pienemmillä painoilla kuin kokeneen nostelijan, kun voimatasot eivät vielä vähäisen treenitaustan vuoksi ole ehtineet kehittymään. Aloittelijoiden treenejä on erityisen hölmöä katsella nokka pystyssä, sillä kaikki ovat lähteneet liikkeelle jostain eikä kukaan ole mestari syntyessään. Ei ole ollenkaan mahdotonta, että tämän päivän vasta-alkajasta kehittyy tulevaisuudessa yksi koko salin kovimmista punttipateista- tai pirkoista.

  2. Treenien taustalla oleva tavoite vaikuttaa myös luonnollisesti painojen kokoon. Onko kyseessä yleinen lihaskunnon ylläpitäminen, mahdollisimman isojen rautojen nostaminen, fysiikan tehokas esteettinen kehittäminen, jotakin salin ulkopuolista lajia tukeva harjoittelu vai joidenkin tai vaikka kaikkien näiden välimuoto? Vieraiden ihmisten painojen ihmettely on melko hyödytöntä, sillä joukkoon mahtuu paljon porukkaa, joille vastuksilla on vain välinearvoa.

    Esim. raskaita painoja tarvitaan kehonmuokkaustreenissä, sillä mekaaninen kuormitus on yksi lihaskasvun mekanismi. Toisaalta tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että enemmän on aina parempi. Kokonaisuus on huomattavasti monimuotoisempi ja pelkkien kilolukemien pohtimisen lisäksi on tärkeää huomioida muitakin asioita. Mm. ensisijaisesti lihaksen rasittamisen kannalta tehokkaat suoritustavat, treenien periodisoiminen tavoitteiden mukaisesti, liikesuoritusten time-under-tension jne. ovat myös huomionarvoisia juttuja. Monipuolisuus on avainasemassa ja siihen kuuluu myös pienemmillä painoilla tekeminen. Jos siis joku joskus tiristeleekin verrattain pienillä painoilla naama irvessä hampaat kirskuen, ei kyseessä välttämättä olekaan erityisen heikko treenaaja. Ehkä käynnissä onkin asianmukaisella tekniikalla suoritettava, suhteelliselta intensiteetiltään kova hypertrofiasarja.

  3. Edelliseen pointtiin liittyen käytössä olevalla ohjelmalla ja yksittäisillä treeneillä on toki myös väliä. Miten treeniohjelma on laadittu, millaiseen jakoon ohjelma pohjautuu, onko menossa dieetti tai kasvukausi, kuinka usein eri lihasryhmät pääsevät töihin, millaisella jaksotuksella mennään jne? Ehkäpä esim. kyykkyä pienillä painoilla tekevä ei olekaan heikko, vaan meneillään on työsarjoja edeltävä lämmittely tai tehokkaamman kehityksen saavuttamisen toivossa vedettävä kevennetty treeni.

  4. Kunkin henkilökohtaiset treenitavoitteet vaikuttavat painojen suuruuteen ja niiden itseisarvona pitämiseen, mutta yksilöllisillä fysiologisilla edellytyksillä on myös lusikkansa sopassa. Joillain on luonnostaan toisia parempi kyky kehittää voimatasoja ja osalla taas on keskimääräistä helpompaa saada lihakset kasvamaan. Joskus nämä asiat kulkevat käsi kädessä, mutta eivät aina. Suht pienilihaksinenkin voi olla hyvin vahva ja toisaalta lihaksistoltaan kookas yllättävän heikko – lihaksen koko on voimakkuuden suhteen vain osatekijä. Joka tapauksessa, varsinkin jos pieni ja vahva tavoittelee kovaa maksimisuorituskykyä ja isompaa mutta heikompaa kiinnostaa ensisijaisesti koreampi peilikuva, niin kummankaan ei ole kauheasti järkeä tuijotella toistensa tekemisiä kukkoilevin silmin.

  5. Lisäksi esimerkiksi kanssatreenaajien mahdollinen loukkaantumishistoria antaa myös syytä olla tuntematta omaa oloaan turhan tärkeäksi suhteessa muihin. Saleilla käy paljon porukkaa kuntouttamassa vammautuneita paikkojaan ja usein haaverit jättävät jälkeensä myös treenaamisen kannalta pysyviä haasteita. Esimerkiksi omalla kohdallani kovat kyykkytreenit ja kiekoista notkuvat prässisarjat ovat jääneet pakon sanelemana historiaan jo luisteluajoista asti juontuvien kulumien sekä myöhemmin tapahtuneiden tapaturmien vuoksi. Treenien suhteen tehtävät kompromissit tuntuvat tietysti välillä turhauttavilta, kun juuri kovat ja raskaat jalkatreenit ovat aina olleet ehdottomia lemppareita – terveenä pysyminen on kuitenkin aina tärkeintä!

Pinkit-trikoot-harmaat-kengat
Toppi täältä / Trikoot täältä / Kengät täältä

Kaikki nämä ja monet muut asiat vaikuttavat painoihin. Eli treenaa just niillä painolla, jotka ovat oikeat itsellesi juuri sillä hetkellä äläkä anna mahdollisten ulkopuolisten paineiden vaikuttaa toimintaasi. Jes! Näillä sanoilla kohti loppuviikkoa! 🙂

EDELLISESSÄ POSTAUKSESSA: 20 MINUUTIN TEHOTREENI JALOILLE SALILLA

Ida Jemina

6 vastausta artikkeliin “MIKSI KYTTÄÄT MUN PAINOJA”

  1. Mul osittain just tän takii on ollu kauheet paineet käydä salilla ekoi kertoi… Tuntu et aina joka salilt löyty joku joka katto arvostelevasti tai hieman ihmetellen, jos ei nyt painoja mut ihan mitä vaa muuta. Mut esim. mä oon viel ihan alotteleva, joten tottakai jos teen liikkeit päin mettää ni on kiva et joku osaavampi tulee neuvoo! 🙂 Pienemmil saleil onkii kiva ku kehtaa kysyy neuvoo, ku näkee niit samoi tyyppei siel usein.

  2. ite oon kauan kyykännyt vain siihen 90 asteen kulmaan asti, isoilla painoilla (omaan kuntoon nähden), ja nyt oon alkanut hiomaan uudestaan omaa kyykkyytekniikkaani ja harjoitellut syväkyykkyyn menemistä. painoja piti luonnollisesti vähentää ja se meni siihen 7,5kg/pää. jotenkin melkein nolotti vetää puolet pienemmillä painoilla ja tuntu, että kaikki huomaa tämän 😀 hyvä kun en kovaan ääneen kuuluttanut ennen sarjaa, että tekniikan uudelleen opettelemista tässä vain, älkää naurako :’D

  3. Hei, postaus tosta että miten sitten saada ne jalat kasvuun ilman noita ”paria perusliikettä”, prässiä ja kyykkyä, olisi tosi kiva. Kumpikaan ei itsellänikään onnistu tapaturmien vuoksi… itse siinä ihan masentuu ku muut höpisevät ettei jalat kasva ilman kuningasliikettä eli kyykkyä… 😀

  4. Niinpä niin, taustoja on monenlaisia, mutta ihminen on luonteeltaan kai arvostelija eli pitää kytätä ja ihmetellä TOISTEN tekemisiä 😀 Vähän kuin noi ruokajutut. Ihmetellyt aina, että mitä se kenellekään kuuluu mitä joku toinen syö.

    Itsellä käsivammaa, joka vaikuttaa KOKO yläkropan treenaamiseen eli se on todella kevyttä. Kuntoutuksen aikana en pystynyt käyttämään kuin 0,5 kg painoja käsijuttuihin ja silläkin tietysti tehtiin lähinnä sitä tekniikan harjoittelua uudelleen. Mitään raskaita juttuja en voi tehdä, enkä kevyemmilläkään kovin montaa kertaa viikossa, ikävä kyllä. On sen verran krooninen vaiva, joka ei tietyllä tavalla parane ikinä.

    Mistä päästäänkin siihen, että nämä kyttääjät, heistä moni varmaan itsekin treenaa väärin ja miten monella ei ole haisuakaan mistään. Toki silloin hyvä, jos treenaa kohtuullisilla painoilla niin ei pääse tulemaan vammoja. Tietämättömien ei kannata ahnehtia liikaa, liian raskaat painot tekniikkaan nähden saavat aikaan peruuttamatonta vahinkoa pahimmillaan. Ja mitä on keskustellutkin sittemmin salilla, niin aika monella on isompaa tai pienempää kremppaa taustalla. VIISAS treenaaja aloittaa varovasti, eikä nollasta sataan. Tuolta kantilta en ymmärrä näitä kyttäilijöitä ollenkaan, jos arvostaa omaa kehoaan niin tekee sen treenin niin että se kroppa myös kestää. Salilla monesti silmään sattuu, kun näkee kamalia tekniikoita. Mutta en ole koskaan puuttunut, koska se ärsyttää ihmisiä (tavallaan ymmärrettävää) ja toisaalta jos näen on pienehköjä painoja niin ehkei tuhoja niin synny.

    Mä koitin olla kaukaa viisas ja otin PT:n, mutta ei silloin puhuttu koulutuksista. Kisataustaa hänellä ja takana olevalla ’tiimillä’ kyllä oli, mutta ei haisua erilaisista vartalon virheistä. Nykyään ovat kai oppineet kantapään kautta ja on fyssaritkin kuvioissa. 6 kk valmennus rikkoi mun kropan.

    Eli suuret painot ei siksikään kannata, ja jos haluaa kasvattaa kunnolla lihasta, menkää ensin fyssarille sekä seurantaan välillä, sillä väärästä treenitavasta voi tulla lihasepätasapainoja jolloin ryhti yms. voi muuttua. Kun kroppa alkaa mennä vinoon, se altistaa lisävammoille koska painopisteet eivät ole kondiksessa. Mun kroppa oli vinossa joten tietyt vartalonosat kuormittuivat liikaa ja tuli rasitusvammoja mm. jänteeseen.

  5. Tosi hyvä postaus! Mua ahdistaa eniten se, kun jos kerron jollekin, että käyn salilla, niin eka kommentti on, että ”paljo nousee penkistä?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 38
Tykkää jutusta