Kuinka paljon sitä proteiinia pitäisi syödä?

Proteiini on sellainen asia, jonka saannista ollaan monesti kiinnostuneita, mutta sen kanssa mennään usein myös metsään. Osalla se saattaa unohtua lähes täysin, jolloin ravinto koostuu pääasiassa hiilihydraatista ja rasvoista. Näin voi helposti käydä, jos syö niin sanotusti fiiliksellä eikä sen kummemmin mieti ruokailujensa makroravinnekoostumusta. Toisaalta, etenkin fitness-ympyröissä, proteiinin määrä saattaa usein olla aivan tapissa. Syödään kanaa, raejuustoa ja rahkaa, mutta rasvojen ja hiilihydraattien saanti saattaa jäädä vähemmälle huomiolle. Lihasmassaa vartenhan tarvitaan proteiinia, eikö niin? Tämä on aivan totta, mutta ihan niin kuin aika monessa muussakin jutussa – enemmän ei ole aina kokonaisuuden kannalta parempi.

kuinka paljon proteiinia

Kun proteiinin saantiin aletaan kiinnittämään huomiota, tulee usein nupit käännettyä kaakkoon vaikka vaan varmuuden vuoksi. Övereistä ei kuitenkaan ole varsinaista hyötyä, onkin kannattavampaa lähestyä proteiininsaantia optimaalisen kuin maksimaalisen määrän kannalta. Äärimmäisten protskuannosten nieleminen voi olla pois muiden oleellisten ravinteiden hyötykäytöstä, ihan jo käytännönkin elämän kannalta – jos lautasella möllöttää kokonainen broileri, niin muuta ei sitten välttämättä masuun mahdukaan.

Liian vähäinen proteiininsaanti on puolestaan monestakin syystä huono homma. Yksinkertaistettuna, keho tarvitsee rakennusaineita ja tiettyjä ruoan kautta saatavia aminohappoja, joita keho ei voi itse valmistaa – tämä on elämän kannalta välttämätöntä. Vähäinen saanti tuottaa tietysti ongelmia erityisesti, jos on tapana löylyttää haubereita punteilla lihaskasvun toivossa. Eli liikaa ei kannata syödä, muttei myöskään liian vähää.

proteiinin määrä
Kuvaaja: A-lehdet/Joonas Vuorinen

Mikä on sitten sopiva määrä proteiinia?

Ei ole olemassa yhtä absoluuttista lukua tai määrää, joka olisi kaikille ihmisille aina joka tilanteessa optimaalinen. Sopiva proteiinin määrä riippuu täysin ihmisestä, tämän tavoitteista ja tilanteesta. Ruokavalio ja sitä kautta myös proteiinin määrä tuleekin aina huomioida tapauskohtaisesti. Tavoitteellisesti treenaavien kohdalla ihan yleisenä sääntönä voisi kuitenkin pitää suunnilleen 1,5 – 2,5 gramman proteiininsaantia per kehon rasvaton painokilo. Tästäkin korkeampi saanti voi joissain tilanteissa olla tarpeen, esim. kovalla dieetillä voi olla joissain tapauksissa paikallaan nostaa protskumääriä melko suuriksi, aina sinne 3g/kg paikkeille, mikä on jo poikkeuksellista.

Ihminen, joka ei koskaan urheile tarvitsee proteiinia huomattavasti vähemmän kuin lihastenkasvattaja. Tämä on varmasti monelle selvää pässinlihaa. Myös ikä ja se, ollaanko bulkilla vai dieetillä vaikuttavat asiaan. Muun muassa hiilihydraatin määrä vaikuttaa selvästi tarvittavaan proteiinin määrään. Suurehkot hiilihydraattimäärät toimivat proteiinia säästävästi ja osittain tämän takia dieeteillä onkin paikallaan syödä hieman enemmän proteiinia kuin rakennuskaudella lihaskadon ehkäisemiseksi. Toki dieetillä treenimäärätkin ovat yleensä suurempia ja palautuminen on huonompaa, joka myös osaltaan lisää rakennusaineiden kysyntää.

miten paljon proteiinia

Usein myös kysytään, kuinka paljon protskua olisi hyvä syödä kerralla. Tämäkin on tilannekohtaista, johon vaikuttavat useat tekijät, kuten esim. henkilön koko, ruokailutottumukset kokonaisuudessaan, ikä ja käytettävä proteiinin lähde. Treenaajan kannalta oleellinen palikka on nautittavaksi valitun protskupommin sisältämä, lihasproteiinisynteesiä stimuloiva leusiini, jota saa lähteestä riippuen eri määriä. Lihasmassan kannalta parhaita proteiininlähteitä ovatkin mm. hera, maitotuotteet, kananmunat, lihat ja kalat – aika perushyviä juttuja siis! Tyypillisesti 25-40g laadukasta proteiinia on kehonmuokkaajalle sopiva kertamäärä ja riittää maksimoimaan lihasproteiinisynteesin, riippuen hieman lähteestä ja totta kai ihmisestä – pienelle tytölle riittää vähempikin kuin isolle miehelle.

Loppuun vielä yhteenvetona:

  • 1,5 – 2,5 g / kehon rasvaton painokilo proteiinia on pääsääntöisesti kehonmuokkaajalle riittävä määrä
  • Erinomaisia proteiininlähteitä ovat mm. hera, maitotuotteet, kananmunat, lihat ja kalat
  • Dieetillä tarve proteiinille lisääntyy, rakennuskaudella riittää vähempikin
  • 25 – 40g proteiinia riittää useimmille kerta-annokseksi (Jos ei tykkää puntaroida, niin suurin piirtein nyrkin kokoinen satsi laadukasta proteiininlähdettä per ateria)

Tsekkaa myös aiemmin postaamani kirjoitus: Terveellinen fitness-ruokavalio

Edellisessä tekstissä juttua tiukoista mutta joustavista treenipöksyistä.

Ida Jemina

33 vastausta artikkeliin “Kuinka paljon sitä proteiinia pitäisi syödä?”

  1. Heippa! Tämä ei nytten liity tähän tekstiin oikeestaan mitenkään mutta kun lueskelin hieman sinun vanhoja postauksiasi niin kiinnitin huomiota tekstiin jossa puhuit kyykky-liikkeen (oikeastaan melko tehottomasta) vaikutuksesta pakaroihin. Lopun yhteenvedossa puhuit hip thrust liikkeestä eli lantionnostosta ja sanoit siitä tehtyjen variaatioiden olevan huomattavasti tehokkaampia. Ja nytten tämän piiitkän selostuksen jälkeen 😀 pääsen viralliseen asiaani eli mitähän eri variaatioita lantionnostosta on? sori pitkä ja turha alkupuhe 😀

    • Heippa Eerika! Toisilla kyykky aktivoi pakaroita hyvin, mutta tosiaan joillain ei niinkään. Hyvä kysymys! Voisin tehdä aiheesta itseasiassa postauksen, jossa voin näyttää eri variaatiot kuvien kera:)

  2. Moikka! Oma tavoutteeni olisi juuri olla maltillisella bulkilla, haluaisinkin kysyä mitä mieltä olet noin ammattilaisena proteiinin saannistani? Aamulla puuroon valkuainen/raejuustoa/heraa, lounaalla raejuustoa kanan/kala/liha ohella,treenin jölkeen palkkari, välipalana maitorahka hörpäkkeillä, toinen välipala yleensä hedelmää/questbar, illalla kanan/lihan ohella raejuustoa? ( t 58/171 18v)

    Ymmärrän tämän olevan erittäin suuripiirteinen arvio ja ettei kommenttiboksi ole ilmaisia vinkkejä varten mutta kokeilenpa onnea 😀
    Kiitos aivan mahtavasta blogista ja huikeista vinkeistä!! (Pylly treeni vinkkisi ainakin tulee hyvin perille..hui hui)

    • Moikka Veera! Uskoisin, että saat proteiinia ainakin riittävästi, mikäli kysymys on urheilijan keskivertoannoksista. Lihan ohella harvemmin tarvitsee proteiinin takia syödä lisäksi muita proteiininlähteitä samalla kertaa, mutta riippuu ihan täysin määristä. Hienoa, että vinkit ovat menneet käyttöön ja olet saanut niistä hyötyä treeniin 🙂

  3. Heippa! Kiitos taas loistavasta postauksesta! Tämä vastasi moniin kysymyksiini 🙂 Sellaista kysyisin, että vaihteletko proteiinin ja hiilihydraatin määrää treenin mukaan? Syötkö siis esim. lepopäivänä vähemmän hiilareita ja kovana jalkapäivänä enemmän protskua ja hiilareita? 🙂

    • Heippa Essi! Olepa hyvä, kiva että sait vastauksia mietityttäviin kysymyksiin 🙂 Treenipäivinä proteiinin tarve korostuu ja kulutustaso nousee, jolloin myös hiilaria tulee enemmän kuin lepopäivänä.

  4. Kirjoituksessa on paljon hyvää. Mitäs mieltä olet Heinosen Tommin hommista ? Mies syö 2 kiloa lihaa päivässä ja noin puolikiloa munanvalkuaista, hiilareilla ja rasvoilla sitten pelailee jos muutoksia tekee. Monen mielestä varmasti väärin mutta sai Tommi elämänsä parhaan kuosin kuorittua kultsalle ja espanjaan samoilla systeemeillä.

    https://www.youtube.com/watch?v=ZfbJuNZQOOE

    • Moikka Niko! Kiitos! Isot bodarit ovat tässä suhteessa hieman tavallisesta tallaajasta poikkeavia. Lihaakin tuppaa löytymään huomattavasti keskimääräistä enemmän ja tavoiteltava kireys on ihan omaa luokkaansa, jolloin protskumäärätkin ovat sen mukaisia. Väärästä tavasta tuskin on kyse jos lopputulos on halutunlainen.

  5. Heips! Hyvä ja monipuolinen blogi sulla! Minkä kokoiset sun ICANIWILL housut ovat?

    • Heipsis Hanne! Kiitos paljon, mukava kuulla! Omani ovat XS:t.

  6. Moikka! Pakko ensiksi sanoa, että blogisi on todella inspiroiva, motivoiva ja antaa todella hyödyllisiä ja mielenkiintoisia vinkkejä, kiitos siitä! Ajattelin myös kysyä, että kuinka tarpeetonta/niin sanotusti epäterveellistä leivän syöminen aterioiden ohella/välipalana salitreenaajalle on? Tuoko se vain turhaan lisää hiilihydraattia vai onko siinä hyviä puolia? Olen itse tottunut syömään leipää aika runsaasti, ja muutenkin syön aika normaalisti terveellistä kotiruokaa, perinteisen lautasmallin mukaan. Mitä mieltä sinä olet ammattilaisena, kannattaisiko leipää ylipäätään syödä? Kiitos, jos maltat vastata, ja tsemppiä treeneihin! 🙂

    • Moikka Reetta! Hienoa, että olet saanut blogista hyödyllisiä vinkkejä, kiitos kommentista! Jos treenaa säännöllisesti kovaa, on hiilihydraatin saamista turha pelätä. Ne sopivat loistavasti urheilijan ruokavalioon. Mikäli leipä sopii sinulle ja siitä tykkäät, anna mennä vaan. Kannattaa kurkata myös postaus ”Mut kun hiilarit lihottaa”. Siellä kerron enemmän aiheesta:) Isot tsempit sullekin treenehin Reetta!

  7. Yksi kysyikin aikalailla samaa kysymystä niinkun minäkin 😀
    Mä oon miettinyt tässä viime aikoina, että syönkö mä liikaa proteiinia. Aamupalaksi syön puuroa johon laitan raejuustoa. Välipala on yleensä purkki rahkaa ja jotain marjoja. Joskus saatan syödä pari palaa leipää missä on broiskuleikettä. Lounaalla ja päivällisellä on yleensä 100g proteiinia(liha/kana). Iltapala: raejuustoa mehukeitolla, proteiinilettuja tai munakas kasviksilla. Treenipäivänä palkkari.
    Onko sopiva määrä protskua? Jos päivä venyy pitkäksi niin saattaa olla kaksi välipalaa.
    (58/ 162/ 26v)

    • Moikka Hansu! Vastaus kysymykseesi riippuu täysin syömistäsi määristä. Proteiinin lähteinä mainitsemasi asiat toimivat loistavasti:)

  8. Ymmärtääkseni pähkinöissä on hyvin proteiinia mutta korkean rasvan takia soveltuvat enemmän välipalaksi. Mikä määrä on hyvä määrä pähkinöitä nauttia? Pähkinöissäkin on eroja, eikö?

    • Jep pähkinöissä on runsaasti rasvoja ja rasvanlähteinä niitä pääasiassa kannataakin käyttää. Eroja tosiaan on mm. rasvahappokoostumuksissa/suojaravinnepitoisuuksissa. Sopiva määrä riippuu ihmisestä ja ruokavaliosta kokonaisuudessaan, mutta suunnilleen kourallinen päivässä on ihan toimiva yleisluontoinen suuntaa antava määrä.

  9. Hei! Tämä kysymys ei liity tekstiin, mutta olis superhyvä ja auttais paljon jos vastaisit kysymykseeni! Minulla on käytössä Adidaksen adizero juoksukengät (jotka myytin minulle treenikenkinä, mutta en nyt tiedä mitä uskoa ja onko tällä niin väliä) mutta siis tunnen näitä kenkiä käyttäessä zumbassa ja stepatessa jalan ulkosyrjän puutumista. Tiedätkö mikä voisi olla vialla? Ovatko kengät huonot kyseisiin lajeihin vai miten on?
    Millaiset kengät ovat mielestäsi parhaat sieppauksen ja zumbassa?
    Kiitos jos vastaat!!

    • Hei Marika! Ongelmaasi voi olla monta eri syytä. Tässä kuitenkin asioita, joihin voit kiinnittää huomiota. Katso ettei nauhat ole liian kireällä, voit kokeilla ensi kerralla laittaa niitä hieman löysemmälle. Kiinnitä myös huomiota askeltekniikkaan tunneilla, ettei jalkaterä ole kääntyneenä esimerkiksi sisäänpäin. Jos kenkäsi ovat uudet ne voivat vielä hieman muotoutua käytössä. Kokeile lisäksi venytellä pohkeita sekä jalkapohjia, joskus liian kireät paikat voivat aiheuttaa puutumisia. Myös liian pienet kengät voivat joskus olla ongelmana ja voi toki olla ettei kyseinen kenkämalli sovi jalkaasi. Jos mikään ei auta eikä ajankaan kanssa kenkä muotoudu, niin kannattaa harkita kenkien vaihtoa.

  10. Kiitos mielettömän inspiroivasta blogista! Ihanaa kun jaat näitä vinkkejä meille!:)! Mulla on yks kysymys mikä on mietityttänyt jonkun aikaa. Elikkä mulla on todettu skolioosi , lievä tosin mutta mietin että johtuuko tästä skolioosists se että en pysty millään kyykkäämään vapaalla kovin syvälle , ilman että tuntuu että kaadun taaksepäin? Vai onko vaan kyse jäykkyydestä vai mistä, voiko sitä treenata että onnistuu? Kipua ei aiheuta mutta tuntuu että kyykky liike puhtaasti suoritettuna ei onnistu mun pitkillä jaloillani ilman että kaadun 😀 voiko olla että joidenkin anatomia on vaan sellainen ettei siihen pysty 😀 kiitos jos viitsit vastailla!

    • Kiitos itsellesi kommentista:) Näin etänä on vaikea sanoa mikä kyykyssä mättää, mutta kyykkyyn vaikuttaa toki välitykset ja on yksilöllistä kuinka syvälle pääsee luonnollisesti. Itse omistan myös kyseisen ihanan kiemuran selässä. Tekniikkaa ja liikkuvuutta voi onneksi aina yrittää parantaa, oli sitten skolioosia tai ei. Koita venytellä akillesjänteitä ja kokeile laittaa jokin sentin tai parin korkuinen tuki kantapäiden alle kyykätessäsi, jotta alasmeno helpottuu. Se voi olla esim. lankku, kova matto tai vaikka levypainot. Pieni etunoja voi myös auttaa tasapainon pitämisessä, mikäli suoritusasentosi on kovin pystyssä. Kyykystä on onneksi monesti ja kannattaakin suosia sellaista tekniikkaa, joka ei tee kipeää ja jolla toistot saa tehtyä puhtaasti:)

  11. […] Miten sitten rakennuskaudella, kun halutaan kasvattaa lihasta? Mistä kalorit kannattaa ottaa? Kun tavoitteena on lihasmassan kasvatus, täytyy ravinnosta saada tarpeeksi energiaa. On siis yleisesti ottaen syötävä tarpeeksi paljon. On myös varmasti selvää, että riittävä proteiininsaanti pitää tällöin varmistaa. Sitäkään ei kuitenkaan kannata vedellä mielettömiä määriä isommat lihakset silmissä kiiluen. Proteiinin rooli korostuu itseasiassa ennemminkin dieetillä kalorivajeella, kun taas plussakaudella energiamäärien kasvaessa proteiinia ei välttämättä edes tarvita yhtä suurta määrää. Lue: Kuinka paljon sitä proteiinia pitäisi syödä? […]

  12. Moikka,

    Eksyin tänne blogiisi kun googlailin proteiinisuosituksista yleisesti. Laitoin ekaks englanniks hakuun ja lähes jokainen artikkeli johon törmäsin anto suositukseks 0,8/kg ja 0,36/pound. Aika mielenkiintosta, sillä suomeks kun rupesin googlaileen ni kaikki suosittelee just jotain 1-2g paikkeilla kiloa kohti. Miten kommentoisit tätä? Toi ero on kuitenkin aika iso jos kattoo esimerkiksi 50kg naisella 40g (0,8/kg) vs. 75g (1,5/kg).

    Löysin myös yhden hyvän artikkelin joka ei ota kantaa puoleen tai toiseen, mutta siinä on aika hyviä pointteja just tästä että ei olla päästy vielä lopputulemaan ”oikeasta” määrästä: http://www.health.harvard.edu/blog/how-much-protein-do-you-need-every-day-201506188096

    • Moikka Mari! Kiva, että eksyit tänne 🙂 Nuo alhaisimmat suositukset ovat siis väestötason vähimmäissuosituksia, jota vähempää määrää proteiinia edes liikkumattomalle yksilölle ei suositella ruokavalioonsa. Tässä artikkelissa on puolestaan näkökulmana kehonmuokkaajan ravitsemus, joka voi poiketa mm. tavoitteiden mukaan vaihtelevan optimaalisen proteiininsaannin kohdalla väestötason vähimmäissuosituksista enemmän tai vähemmän. On myös hyvä huomioida, lasketaanko tuo proteiinin määrä per kehonpaino kehon kokonaispainosta vai vain kuivan massan painosta, kuten useissa suomalaisissa artikkeleissa, sillä tällä on toki myös vaikutusta eri lukujen vertailukelpoisuuteen. Kaikkien kohdalla pätevää yleissuositusta saa varmasti odotella vielä tovin, sillä yhtä oikeaa suositusta on hyvin vaikeaa määritellä, kun proteiinintarpeeseen vaikuttavat niin monet eri tekijät (aktiivisuus, urheilulaji ja tavoitteet, ikä, sukupuoli jne.). Jos haluat tutustua aiheeseen enemmän, suosittelen esimerkiksi tätä aiheeseen erikoistuneen tutkijatohtori Layne Nortonin katsausta proteiinin roolista urheilijan ravitsemuksessa.

  13. […] Pyrin aina omalla ja asiakkaideni kohdalla rakennuskaudella nostamaan kulutustasoa lisäämällä energiamäärää pääosin hiilihydraateista hitaasti mutta varmasti. Näin kroppa ehtii sopeutumaan muutoksiin eikä ylenpalttista lihomista pääse tapahtumaan kiihtyvän kulutustason myötä, vaikka annoskoot kasvavatkin. Myös dieettaaminen on siten hieman helpompaa, kun kroppa on ajan mittaan sopeutunut kuluttamaan paljon energiaa. Tästä luonnollisena jatkumona dieetilläkin nautitaan usein verrattain paljon hiilihydraatteja, jälleen kerran niin paljon kuin makroihin mahtuu proteiinin ja rasvansaannin pysyessä sopivalla tasolla. Se onkin sitten täysin yksilöstä kiinni, mitä ”niin paljon kuin makroihin mahtuu” käytännössä tarkoittaa. Riippumatta muista makroista proteiini onkin joka tapauksessa kalorivajeella korostuneessa roolissa. Lue tähän liittyen: Kuinka paljon sitä proteiinia oikein pitäisi syödä? […]

  14. […] Onko sitten ihan sama mitä syö, kunhan syö tarpeitaan vähemmän? Lihasmassan säilymisen kannalta tärkein makroravinne ruokavaliossa dieetin aikana on rakennusaineena toimiva proteiini, jonka suhteellisen runsas nauttiminen auttaa säilyttämään vaivalla treenattua lihaksistoa. Ja se on myös ihan loogista, sillä lihasta hajoaa dieetin aikana ja ilman asianmukaisia rakennusaineita mahdollisimman tehokasta korjautumista ei pääse tapahtumaan. Tähän aiheeseen liittyen kurkkaa tämä postaus: Kuinka paljon sitä proteiinia sitten pitäisi syödä? […]

  15. Moikka!

    Ensiksi kiitos erittäin inspiroivasta blogistasi, tätä on ollut ilo seurata! 🙂 Aiheeseen liittyen, jos suunniteltuun ruokavalioon lisää palautusjuoman, täytyykö proteiinia vähentää muilta aterioilta, jottei makromäärä kasva liikaa sen osalta? Olen 60kg nainen, liikun 5-6 pv viikossa (salitreeniä ja aerobista) eikä minulla ole juurikaan painonpudotustarvetta – hieman kiinteytystä lähinnä. 2 kk pituisessa ruokavaliossani on n. 3g hiilareita per painokilo, proteiinia 2,5 g per painokilo ja rasvaa 0,6 g. Eli tavallaan, kuinka palautusjuoman jatkuva käyttö vaikutta muun ruokavalion proteiini määrään. En ole onnitstunut löytämään tähän vastausta, joten toivottavasti saisin sinulta kommenttia. Mukavaa kesän alkua sulle! 🙂

    • Moikka Susanne! Palautusjuoma vaikuttaa osaltaan kokonaisenergiamäärään ja proteiiniin määrään, mutta toisaalta proteiinin rooli korostuu treenipäivinä. Ruokavaliossasi olisi hyvä olla ohjeistukset tästä, joten kannattaa kysyä asiaa ruokavaliosi laatijalta 🙂

  16. Hai,

    Eksyin tänne vähän sillä ajatuksella, että nyt kun on kauhea vegaanibuumi ja ajatellaan että vegaanipohjaisesta dieetistä ei saa tarpeeksi tai tarpeeksi hyviä proteiineja, eikä sulla näköjään esimerkeissäkään näkynyt mitään mikä ei olisi eläinpohjaista. Mitä omia ajatuksia sulla on esimerkiksi siitä voiko kasvispohjaisesta ruokavaliosta saada yhtä hyvin proteiinia kuin eläinpohjasista tuotteista? Kiitos paljon! ^^

    • Hei Noora! Urheilijan ravitsemuksen näkökulmasta on selvää, että sellaisenaan vegaaniruokavalio ei ole yhtä toimiva kuin eläinpohjaisia biologisesti korkea-arvoisempia proteiineja hyödyntävä ruokavalio. Tästä on kuitenkin ihan tutkimustietoakin, että kasvipohjaisella ruokavaliolla voidaan päästä hyvin lähelle sekaruokavaliota pienellä aminohappolisäravinne täydennyksellä. Pienellä vaivannäöllä myös vegaaniruokavaliolla voidaan saavuttaa erinomaisia tuloksia 🙂

  17. […] Ruokavaliota tarkastellessa on tärkeää syödä ensimmäiseksi ylipäätään riittävän paljon ja sen jälkeen kiinnittää huomiota erityisesti tärkeimpien makroravinteiden, kuten proteiinien ja rasvojen saantiin. Yksinkertaisimmin korkealaatuista proteiinia saa eläinperäisistä lähteistä, kuten esimerkiksi lihoista, maitotuotteista ja kananmunista. Vain kasvikunnan tuotteita käyttävän on toki myös mahdollista syödä lihaksia rakentavasti kunhan muistaa pitää huolen tietyistä tehokkaan lihaskasvun kannalta tärkeistä aspekteista (Aiheesta lisää tässä postauksessa: Voiko pelkällä kasvisruoalla kehittyä?). Kun jokaisella aterialla nauttii n. nyrkin verran jotakin proteiininlähdettä, niin suunta on jo oikea. Jos haluaa tarkemmin miettiä ja laskeskella määriä, niin kannattaa lukaista tämä postaus: Kuinka paljon sitä proteiinia oikein pitäisi syödä? […]

  18. Heippa!
    Vegaaniruokavaliolla tosiaan voi aivan hyvin kasvattaa niin muhkeat lihakset kuin haluaa, katsokaa vaikka Patrick Baboumiania (Saksan vahvin mies) ja Frank Medranoa 🙂
    Hamppuproteiinissa ja soijassa on kaikki välttämättömät aminohapot ja riisiproteiininkin imeytyvyys on yhtä hyvä kuin esim. kananmunan.
    Eli ei niitä eläimiä ole pakko syödä.
    Kiitos kaunis blogistasi, luen sitä usein ja olen saanut paljon hyötyä treenivinkeistäsi ja muistakin jutuistasi.
    Toivottavasti tykkäät jatkaa vielä kauan iloksemme!

    http://www.jeminanvegaanifitness.blogspot.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 5
Tykkää jutusta