Fitness Classic

Eilen olin kuin uitettu koira, kun pyöräilin sateessa salille. Ei kyllä olisi yhtään tehnyt mieli lähteä kodin lämmöstä kylmään ja märkään, mutta potkin itseäni persuksille ja lähdin iltasalille. Jalkapäivä oli tiedossa pitkillä sarjoilla. Takareidet roikkuen smithissä ja kyykky vielä tulivat ihan hyvin, mutta sen jälkeen alkoi jalka painaa. Sali oli sen verran täynnä ja sulkemisaika lähellä, ettei ollut aikaa jäädä odottelemaan vapautuvia tankoja/laitteita. Niinpä muunsin hieman treeniä ja se oli itse asiassa ihan hyvää vaihtelua jaloille. Tein boxillenousuja yhdellä jalalla ja olin tästä ihan fiiliksissä, koska aikaisemmin ne eivät ole polven takia onnistuneet.  Sitten menin hapottamaan etureisiä reidenojennuksilla. Vaikka tein vahingossa samalla painolla kuin viime kerralla (tarkoituksena oli lisätä), kaikki toistot eivät tulleet ja reidet olivat ihan maitohapoilla. Tästä kävelin quadsit pinkeinä kuin puu-ukko tekemään vielä loppupumpiksi bulgarialaista askelkyykkyä.

Ensi viikko onkin sitten hieman kevennetty viikko treenien puolesta. Eli tiputellaan vähän painoja. Kyllä se kroppa kertoo mitä tarvitsee, sitä vain täytyy muistaa kuunnella.

Tänä viikonloppuna on menossa Fitness Classic-kisat Helsingin kulttuuritalolla. Mun oli tarkoitus mennä paikalle mutta se ei valitettavasti onnistunutkaan. Ai että mua jännittää kaikkien kisaajien puolesta! Ihan hirveetä olla täällä kotikatsomossa miettimässä, että nyt ne kisat on käynnissä. IIIIIIKK! Mä oon jo koko eilisen päivän niin myötäelänyt niissä fiiliksissä, että tietäisi seuraavana päivänä kisaavansa. Varmasti monella on innostuksen ja jännityksen sekaiset tunteet. Pääsee näyttämään sen työn tuloksen mihin on laittanut aikaa todella todella paljon. Omistautuminen lajiin näkyy siellä lavalla ja toivon, että kaikki pääsevät nousemaan sinne tyytyväisinä. Moni varmasti myös odottaa kisojen jälkeistä aikaa, kun kroppa pääsee taas palautumaan kovasta dieetistä. Jes isot tsempit kaikille!!

Toivon myös, että paikalla on positiivinen ja kannustava ilmapiiri, sellainen yhteen puhaltamisen meininki.  Vaikka ollaankin kilpakumppaneita, niin se ei sulje pois toisten puolesta iloitsemista. Kaikki kisaajat ovat tehneet niin kovan duunin ennen sinne lavalle nousua, että se jo itsessään on hatun nostamisen paikka. Hyvä te!!

Tällaista sekopäisen iloista meininkiä mä toivoin myös Kultsan backstagelle:





P.S. nostalgiannälkään voit löytää lohtua edellisestä Muistatko vielä-kirjoituksestani.

 
Ida Jemina

Yksi vastaus artikkeliin “Fitness Classic”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta