Mistä tietää painon nousseen lihaksesta eikä läskistä?

Sis. mainoslinkkejä

Mistä tietää, että paino on noussut kasvaneesta lihasmassasta eikä rasvasta?.. Vastaan tässä postauksessa lukijoiden neljään mielenkiintoiseen kysymykseen, jotka varmasti kiinnostavat myös monia muita lukijoita. Aloitetaan!

 1. Mistä tiedän painoni kasvaneen nimenomaan lihasmassan eikä rasvavarastojen suhteen?

Vanhasta kunnon peilikuvasta pystyy vetämään aika pitkälle johtopäätöksiä kehityksen suhteen. Yksinkertaistaen: jos peilistä heijastuu entistä painavampi ja lihaksikkaamman näköinen hahmo, jolla ei näytä eikä tunnu olevan kertynyt liiallisesti löysää matkan varrella, niin on helppo todeta treenin tuottaneen tulosta. Pitkässä juoksussa saattaa toisaalta olla haasteellista muodostaa objektiivista seurantaa tällä tavoin, kun itseään näkee peilistä joka päivä ja silmä tottuu näkemäänsä jatkuvasti. Esimerkiksi vanhoista kuvista saattaa olla apua vertailun tekemiseen ja kuvia voi toki halutessaan ottaa ihan vain kehityksen seurantaakin varten. Myös esim. mittanauhan avulla on mahdollista saada kuvaa kehityksen suunnasta varsinkin yhdistettynä peilikuvan ja painolukeman kehitykseen. Lisäksi nykyisin on tietysti mahdollista käydä halutessaan erilaisissa kehonkoostumusmittauksissa, mutta kehityksen seuraaminen onnistuu kuitenkin useimpien tarpeisiin riittävällä tarkkuudella perinteisinkin menetelmin.

2. Tuleeko pluskaloreita syödä nimenomaan treenipäivinä vai myös lepopäivinä?

On tärkeää muistaa, että kehitys tapahtuu levossa. Salilla käydään treenaamassa ja rasittamassa kroppaa, joka on tietysti erittäin oleellinen osa kehitykseen johtavaa kokonaisuutta, mutta niin on myös vastavuoroisesti treenien välillä tapahtuva lepoaika. Treeni- ja lepopäivän välisellä yli- ja alisyömisellä voi periaatteessa olla heikentävä vaikutus kummankin päivän tarkoitukseen: lepopäivänä tulee liian vähän ravintoa eikä palautumista pääse tapahtumaan mahdollisimman hyvin ja tämä luonnollisesti vaikuttaa sitten tuleviin treenipäiviin kielteisesti suoritustehojen heikentymisenä. Treeni- ja lepopäivien välillä ei siis tarvitse olla huomattavaa eroa ravinnon suhteen vaikka treenipäivinä syödäänkin enemmän. Edes esim. hiilihydraattien nauttimista ei ole syytä radikaalisti pysäyttää lepopäivien ajaksi. Hiilihydraatti toimii kehonmuokkaajan treenien tärkeimpänä polttoaineena ja tämän vuoksi lihasten hiilarivarastot myös ehtyvät treenien myötä. Vajavaisten glykogeenitankkien uudelleentäyttäminen tapahtuu treenien välillä, joten myös lepopäivinä hiilihydraateille löytyy kysyntää. Ei muuta, kun pannu kuumaksi ja palautumaan!

3. Syön laskujeni mukaan hieman alle (n -200kcal /pv) kulutukseni. Paino ei ole kuitenkaan tippunut kuin -0,5kg parissa viikossa vaikka käyn 4x viikossa salilla ja kerran tunnin spinning -tunnilla. Kannattaako mielestäsi vielä jatkaa samalla tavalla eteenpäin vai tarkistaa jotain (treeni/ruokavalio)?

Laskennalliselta kantilta painonkehitys on tuolloin ollut suurin piirtein linjassa arvioidun energiavajeen kanssa. Nestetasapainon vaikutus punnitustuloksissa on kuitenkin hyvä muistaa varsinkin kun kyse on noin pienistä lukemista ja lyhyestä tarkastelujaksosta. Palaneen rasvan määrä voi siis poiketa suuntaan tai toiseen puntarin kertomuksista – harva dieetti etenee täydellisen lineaarisesti edes viikkokohtaisesti tarkasteltuna.

Hieman luotettavamman tiedon saamiseksi siitä missä mennään, kannattaa vielä ainakin viikon verran seurailla tilannetta nykyisellään. Sopiva painonpudotustahti on aika yksilökohtainen juttu, mutta jos ylimääräistä karistettavaa on jäljellä, kroppa toimii ja ruokaa tulee hyviä määriä, niin energiavajetta kannattaa lisätä siinä kohtaa kun homma ei enää etene.

4. Mitä mieltä olet cheatMEAL:istä / cheatDAY:stä dieetillä? Sopiiko sellainen viikkoon vai ei?

Riippuu tilanteesta ja hieman siitä, mihin näillä tarkemmin ottaen viitataan. Onko kyseessä vapaasyöntipäivä, yksittäinen ateria, ainakin osin ennalta suunniteltu re-feed vai totaaliset perhepizzasokerilimumättäjäiset?

Pidempään jatkuneilla energiavajejaksolla ja varsinkin kunnon ollessa jo melko tiukka, voi ajoittain tapahtuvista tankkauksista olla kyllä hyötyä sekä fyysisesti että henkisesti – joista kumpikin on tärkeää ottaa huomioon.

Kaikissa tilanteissa tankkauksille ei ole fysiologista tarvetta, esim. jos rasvan käristelyä on tapahtunut vasta vähän aikaa ja ruokaa tulee energiavajeesta huolimatta jatkuvasti suhteellisen paljon. Käytännössä silloinkin on kuitenkin hyvä pitää kokonaisuus sen verran joustavana, että muun elämän kuin vain dieetin suhteen on myös tervettä liikkumavaraa. Jos elintavat ovat pääsääntöisesti aina kunnossa, eivät yksittäiset ateriat tai edes herkkupäivät vielä mitään pilaa vaikka paperilla ei olisikaan tarvetta tankkaukselle – kokonaisuus ratkaisee.

Ääripäät ovat kuitenkin asia erikseen. Esimerkiksi jokaviikkoisella kokonaisella ybercheatpäivällä on harvan kohdalla järkeä. Sellaisilla on ihan mahdollista hidastaa hommaa ihan huolella jos se tarkoittaa patojen säännöllistä ja täydellistä murtumista hävyttömiin energiamääriin johtavien mättämissessioiden parissa. Usein näihin tilanteisiin johtavat mielihalut liittyvät liian rajoittavaan sekä tiukkaan meininkiin ”dieettipäivinä”, jollaista ei syystä tai toisesta pysty pitkän päälle ylläpitämään. Kokonaisuuden rentouttaminen auttaa usein pahimpien mielihalujen syntymiseen huomattavasti.

Iiihana revitty farkkutakki täältä / Vaaleanpunainen huppari täältä / Farkut täältä / Kengät täältä

Hyviä kysymyksiä! Myös monia muita kommentteja on sadellut ympäri blogia ja pyrin vastailemaan niihin niin pian kuin mahdollista<3

EDELLISESSÄ POSTAUKSESSA: HÄN VARASTI KUVANI JA ESIINTYI MINUNA